ruokahalu

finština

výslovnost

• IPA: [ˈruokɑˌhɑlu]

dělení

• ruo-ka-ha-lu

etymologie

• ruoka („jídlo“) + halu („touha, chuť“)

podstatné jméno

skloňování

skloňování podle vzoru valo
Substantivum	singulár	plurál
nominativ	ruokahalu	ruokahalut
genitiv	ruokahalun	ruokahalujen
akuzativ	ruokahalun ruokahalu	ruokahalut
partitiv	ruokahalua	ruokahaluja
essiv	ruokahaluna	ruokahaluina
translativ	ruokahaluksi	ruokahaluiksi
inessiv	ruokahalussa	ruokahaluissa
elativ	ruokahalusta	ruokahaluista
illativ	ruokahaluun	ruokahaluihin
adessiv	ruokahalulla	ruokahaluilla
ablativ	ruokahalulta	ruokahaluilta
allativ	ruokahalulle	ruokahaluille
abessiv	ruokahalutta	ruokahaluitta
komitativ	—	ruokahaluine
instruktiv	—	ruokahaluin

význam

1. chuť k jídlu

fráze

• hyvää ruokahalua