hammaslääkäri

finština

výslovnost

• IPA: [hɑmːɑsˌlæːkæri]

dělení

• ham-mas-lää-kä-ri

etymologie

• hammas („zub“) + lääkäri („lékař“)

podstatné jméno

skloňování

skloňování podle vzoru paperi
Substantivum	singulár	plurál
nominativ	hammaslääkäri	hammaslääkärit
genitiv	hammaslääkärin	hammaslääkärien hammaslääkäreiden hammaslääkäreitten
akuzativ	hammaslääkärin hammaslääkäri	hammaslääkärit
partitiv	hammaslääkäriä	hammaslääkäreitä hammaslääkärejä
essiv	hammaslääkärinä	hammaslääkäreinä
translativ	hammaslääkäriksi	hammaslääkäreiksi
inessiv	hammaslääkärissä	hammaslääkäreissä
elativ	hammaslääkäristä	hammaslääkäreistä
illativ	hammaslääkäriin	hammaslääkäreihin
adessiv	hammaslääkärillä	hammaslääkäreillä
ablativ	hammaslääkäriltä	hammaslääkäreiltä
allativ	hammaslääkärille	hammaslääkäreille
abessiv	hammaslääkärittä	hammaslääkäreittä
komitativ	—	hammaslääkäreine
instruktiv	—	hammaslääkärein

význam

1. zubař

související

• hammaslääketiede