kansallisuus

finština

výslovnost

• IPA: [ˈkɑnsɑˌlːisuːs]

dělení

• kan-sal-li-nen

etymologie

• kansallinen („národní“) + -uus

podstatné jméno

skloňování

skloňování podle vzoru kalleus
Substantivum	singulár	plurál
nominativ	kansallisuus	kansallisuudet
genitiv	kansallisuuden	kansallisuuksien
akuzativ	kansallisuuden kansallisuus	kansallisuudet
partitiv	kansallisuutta	kansallisuuksia
essiv	kansallisuutena	kansallisuuksina
translativ	kansallisuudeksi	kansallisuuksiksi
inessiv	kansallisuudessa	kansallisuuksissa
elativ	kansallisuudesta	kansallisuuksista
illativ	kansallisuuteen	kansallisuuksiin
adessiv	kansallisuudella	kansallisuuksilla
ablativ	kansallisuudelta	kansallisuuksilta
allativ	kansallisuudelle	kansallisuuksille
abessiv	kansallisuudetta	kansallisuuksitta
komitativ	—	kansallisuuksine
instruktiv	—	kansallisuuksin

význam

1. národnost

související

• kansa
• kansallinen