oikeinkirjoitus

finština

výslovnost

• IPA: [ˈoikeinˌkirjoitus]

dělení

• oi-kein-kir-joi-tus

etymologie

• oikein („správně“) + kirjoitus („psaní“)

podstatné jméno

skloňování

skloňování podle vzoru vastaus
Substantivum	singulár	plurál
nominativ	oikeinkirjoitus	oikeinkirjoitukset
genitiv	oikeinkirjoituksen	oikeinkirjoitusten oikeinkirjoituksien
akuzativ	oikeinkirjoituksen oikeinkirjoitus	oikeinkirjoitukset
partitiv	oikeinkirjoitusta	oikeinkirjoituksia
essiv	oikeinkirjoituksena	oikeinkirjoituksina
translativ	oikeinkirjoitukseksi	oikeinkirjoituksiksi
inessiv	oikeinkirjoituksessa	oikeinkirjoituksissa
elativ	oikeinkirjoituksesta	oikeinkirjoituksista
illativ	oikeinkirjoitukseen	oikeinkirjoituksiin
adessiv	oikeinkirjoituksella	oikeinkirjoituksilla
ablativ	oikeinkirjoitukselta	oikeinkirjoituksilta
allativ	oikeinkirjoitukselle	oikeinkirjoituksille
abessiv	oikeinkirjoituksetta	oikeinkirjoituksitta
komitativ	—	oikeinkirjoituksine
instruktiv	—	oikeinkirjoituksin

význam

1. pravopis

synonyma

1. ortografia