kokoelma

finština

výslovnost

• IPA: [ˈkokoelmɑ]

dělení

• ko-ko-el-ma

podstatné jméno

skloňování

skloňování podle vzoru koira
Substantivum	singulár	plurál
nominativ	kokoelma	kokoelmat
genitiv	kokoelman	kokoelmien (kokoelmain)
akuzativ	kokoelman kokoelma	kokoelmat
partitiv	kokoelmaa	kokoelmia
essiv	kokoelmana	kokoelmina
translativ	kokoelmaksi	kokoelmiksi
inessiv	kokoelmassa	kokoelmissa
elativ	kokoelmasta	kokoelmista
illativ	kokoelmaan	kokoelmiin
adessiv	kokoelmalla	kokoelmilla
ablativ	kokoelmalta	kokoelmilta
allativ	kokoelmalle	kokoelmille
abessiv	kokoelmatta	kokoelmitta
komitativ	—	kokoelmine
instruktiv	—	kokoelmin

význam

1. sbírka

související

• runokokoelma
• kansanrunokokoelma