luonto

finština

výslovnost

• IPA: [ˈluonto]

dělení

• luon-to

podstatné jméno

skloňování

skloňování podle vzoru valo
Substantivum	singulár	plurál
nominativ	luonto	luonnot
genitiv	luonnon	luontojen
akuzativ	luonnon luonto	luonnot
partitiv	luontoa	luontoja
essiv	luontona	luontoina
translativ	luonnoksi	luonnoiksi
inessiv	luonnossa	luonnoissa
elativ	luonnosta	luonnoista
illativ	luontoon	luontoihin
adessiv	luonnolla	luonnoilla
ablativ	luonnolta	luonnoilta
allativ	luonnolle	luonnoille
abessiv	luonnotta	luonnoitta
komitativ	—	luontoine
instruktiv	—	luonnoin

význam

1. příroda, životní prostředí

synonyma

1. ympäristö

související

• luonne
• luonnos
• luonnollinen
• luontainen
• luonnoton