oppikirja

finština

výslovnost

• IPA: [ˈopːiˌkirjɑ]

dělení

• op-pi-kir-ja

etymologie

• oppi + kirja

podstatné jméno

skloňování

skloňování podle vzoru kala
Substantivum	singulár	plurál
nominativ	oppikirja	oppikirjat
genitiv	oppikirjan	oppikirjojen (oppikirjain)
akuzativ	oppikirjan oppikirja	oppikirjat
partitiv	oppikirjaa	oppikirjoja
essiv	oppikirjana	oppikirjoina
translativ	oppikirjaksi	oppikirjoiksi
inessiv	oppikirjassa	oppikirjoissa
elativ	oppikirjasta	oppikirjoista
illativ	oppikirjaan	oppikirjoihin
adessiv	oppikirjalla	oppikirjoilla
ablativ	oppikirjalta	oppikirjoilta
allativ	oppikirjalle	oppikirjoille
abessiv	oppikirjatta	oppikirjoitta
komitativ	—	oppikirjoine
instruktiv	—	oppikirjoin

význam

1. učebnice

související

• oppia