ryhmä

finština

výslovnost

• IPA: [ˈryhmæ]

dělení

• ryh-mä

podstatné jméno

skloňování

skloňování podle vzoru koira
Substantivum	singulár	plurál
nominativ	ryhmä	ryhmät
genitiv	ryhmän	ryhmien (ryhmäin)
akuzativ	ryhmän ryhmä	ryhmät
partitiv	ryhmää	ryhmiä
essiv	ryhmänä	ryhminä
translativ	ryhmäksi	ryhmiksi
inessiv	ryhmässä	ryhmissä
elativ	ryhmästä	ryhmistä
illativ	ryhmään	ryhmiin
adessiv	ryhmällä	ryhmillä
ablativ	ryhmältä	ryhmiltä
allativ	ryhmälle	ryhmille
abessiv	ryhmättä	ryhmittä
komitativ	—	ryhmine
instruktiv	—	ryhmin

význam

1. skupina, seskupení

synonyma

1. joukko

související

• ryhmittää
• ryhmäkuva
• ryhmäseksi
• ryhmäterapia
• ryhmätyö
• työryhmä