elävä

finština

výslovnost

• IPA: [ˈelæʋæ]

dělení

• elä-vä

přídavné jméno

skloňování

skloňování podle vzoru koira
Substantivum	singulár	plurál
nominativ	elävä	elävät
genitiv	elävän	elävien (eläväin)
akuzativ	elävän elävä	elävät
partitiv	elävää	eläviä
essiv	elävänä	elävinä
translativ	eläväksi	eläviksi
inessiv	elävässä	elävissä
elativ	elävästä	elävistä
illativ	elävään	eläviin
adessiv	elävällä	elävillä
ablativ	elävältä	eläviltä
allativ	elävälle	eläville
abessiv	elävättä	elävittä
komitativ	—	elävine
instruktiv	—	elävin

význam

1. živý, živoucí

antonyma

1. kuollut

související

• elää
• elävyys

sloveso

význam

1. participium prézenta aktiva slova elää