jouluyö

finština

výslovnost

• IPA: [ˈjouluˌyø]

dělení

• jou-lu-yö

etymologie

• joulu („vánoce“) + yö („noc“)

podstatné jméno

skloňování

skloňování podle vzoru suo
Substantivum	singulár	plurál
nominativ	jouluyö	jouluyöt
genitiv	jouluyön	jouluöiden jouluöitten
akuzativ	jouluyön jouluyö	jouluyöt
partitiv	jouluyötä	jouluöitä
essiv	jouluyönä	jouluöinä
translativ	jouluyöksi	jouluöiksi
inessiv	jouluyössä	jouluöissä
elativ	jouluyöstä	jouluöistä
illativ	jouluyöhön	jouluöihin
adessiv	jouluyöllä	jouluöillä
ablativ	jouluyöltä	jouluöiltä
allativ	jouluyölle	jouluöille
abessiv	jouluyöttä	jouluöittä
komitativ	—	jouluöine
instruktiv	—	jouluöin

význam

1. vánoční noc (noc mezi 24. a 25. prosincem)