persoonapääte

finština

výslovnost

• IPA: [ˈpersoːnɑˌpæːte]

dělení

• per-soo-na-pää-te

etymologie

• persoona („osoba“) + pääte („koncovka“)

podstatné jméno

skloňování

skloňování podle vzoru hame
Substantivum	singulár	plurál
nominativ	persoonapääte	persoonapäätteet
genitiv	persoonapäätteen	persoonapäätteiden persoonapäätteitten
akuzativ	persoonapäätteen persoonapääte	persoonapäätteet
partitiv	persoonapäätettä	persoonapäätteitä
essiv	persoonapäätteenä	persoonapäätteinä
translativ	persoonapäätteeksi	persoonapäätteiksi
inessiv	persoonapäätteessä	persoonapäätteissä
elativ	persoonapäätteestä	persoonapäätteistä
illativ	persoonapäätteeseen	persoonapäätteisiin persoonapäätteihin
adessiv	persoonapäätteellä	persoonapäätteillä
ablativ	persoonapäätteeltä	persoonapäätteiltä
allativ	persoonapäätteelle	persoonapäätteille
abessiv	persoonapäätteettä	persoonapäätteittä
komitativ	—	persoonapäätteine
instruktiv	—	persoonapäättein

význam

1. (mluvnice) osobní koncovka