selvä

finština

výslovnost

• IPA: [ˈselvæ]

dělení

• sel-vä

podstatné jméno

skloňování

skloňování podle vzoru koira
Substantivum	singulár	plurál
nominativ	selvä	selvät
genitiv	selvän	selvien (selväin)
akuzativ	selvän selvä	selvät
partitiv	selvää	selviä
essiv	selvänä	selvinä
translativ	selväksi	selviksi
inessiv	selvässä	selvissä
elativ	selvästä	selvistä
illativ	selvään	selviin
adessiv	selvällä	selvillä
ablativ	selvältä	selviltä
allativ	selvälle	selville
abessiv	selvättä	selvittä
komitativ	—	selvine
instruktiv	—	selvin

význam

1. jasný, zřetelný, patrný, zřejmý
   • Onko se selvää? – Je to jasné?
2. střízlivý

související

• selvitä
• selvittää
• selviytyä
• selvästi