vaikea

finština

výslovnost

• IPA: [ˈʋɑikeɑ]

dělení

• vai-ke-a

přídavné jméno

skloňování

skloňování podle vzoru korkea
Substantivum	singulár	plurál
nominativ	vaikea	vaikeat
genitiv	vaikean	vaikeiden vaikeitten (vaikeain)
akuzativ	vaikean vaikea	vaikeat
partitiv	vaikeaa vaikeata	vaikeita
essiv	vaikeana	vaikeina
translativ	vaikeaksi	vaikeiksi
inessiv	vaikeassa	vaikeissa
elativ	vaikeasta	vaikeista
illativ	vaikeaan	vaikeisiin vaikeihin
adessiv	vaikealla	vaikeilla
ablativ	vaikealta	vaikeilta
allativ	vaikealle	vaikeille
abessiv	vaikeatta	vaikeitta
komitativ	—	vaikeine
instruktiv	—	vaikein

význam

1. těžký, obtížný
2. vážný

synonyma

1. hankala, kova
2. —

antonyma

1. helppo
2. —

související

• vaikeasti
• vaiva